EDISON PERCY BORDA HUYHUA

(La Convención, Cusco-1994)

Pueblo Libre llaqtapi, Kimbiri, La Convención, Qusqu suyupim paqarirqan. Mamanpa sutinqa Victoria Huyhua Quispe, payqa Chaqu, Tambo, La Mar, Ayakuchumantam. Uywakusqan taytanpa sutinmi Rómulo Espino Valencia,

payqa Uras, La Mar, Ayakuchumantam. Payqa llaqtanpi uywana wasipi yachapakurqan, kimsa ñiqikamalla. Chaymantaqa, ripukusqakus San Antoniollaqtaman yachapakuynin huntapananpaq. Chaypis, Ayakuchu qichwa

runapa kawsayninta yachapakusqa. Chaynallataq, machiguenga ayllutapas payqa allinta chanincham, kawsaynintahina. Qillqaqqa, machiguengahinam, qichwa runahinam kawsan. Harawiqqa, sumaq yuyaymananapaq

harawikunata qillqan. Payqa Director de Proyectos e Investigación RIDEI WARMAKUNApi. Kunanqa tiqsi muyu Wasi Antonio Ruiz de Montoyapi, simikunapi kawsaypura yachaypi yachachiq kananpaq yachapakun (EIB). Paypa kuyay sutinqa ayllunpi uru uywakunapa kawsakusqanmantahina paqarimurqan. Chaymi payqa sutikachakun “Chakuq Killincha” nispan

El poeta, escritor e investigador Edison Percy Borda Huyhua nació en el año 1994 en la comunidad Pueblo Libre del Distrito Villa Quintiarina – La Convención – Cusco. Pero, desde el año 2003 radica en la comunidad de San Antonio del Distrito de Anco -La Mar – Ayacucho. Estudiante de la carrera profesional Educación Intercultural Bilingüe en la Universidad Antonio Ruiz de Montoya de Lima. Quechua y machiguenga hablante, se identifica como escritor intercultural. Ha publicado el libro Nina Qallu (2016), poesías y cuentos en revistas. Es co-fundador del colectivo “RIMAYPACHA”, miembro de “WARMAKUNA RIDEI” y fundador de Llaqtapa Harawiynin tutaq-Ruiz.

 

“Nina Qallu” sutichasqawanmi wawqiy Percy Borda maytu harawikunata sumaqta qispirqachin. Chaypi qillqasqanta ñawinchaykuspaymi sunquy ninawanhinaraq kallpachakuspa kusirikun, imaraykuchus, ichaqa qichwa llaqtanchik kawsayninmanta rimaptin; runa masinchikpa sunqunhina sunqun nanachikuspa qillqasqanwan; paykunapa ñawinpashina, kunkanpashina qawarispa, kallpawan qaparispa qillqasqanwan; ichaqa huk punchaw sumaq kawsay tarinapaq, runa sarunchay usuchiy ima “wañuchinapaq” chinkananpaq; ichaqa Pachamanchik kawsachiwasqanchik ukupi, pay uywakuwasqanchikmanhina. Kusikullanitaqmi wawqinchik Percy waynamanta qillqaq kasqanwan; chayqa qipa wiñaykunapa sutinpichá lliw runa siminchikkuna chaninchay puririnqa, anti suyukunapipas, yunka suyukunapipas.

Kay maytuta ñawinchaykuspayá runa sunqunchikta kallpancharisun, allinta kikinchakuspataq ayllunchik allin kawsayman aypananpaq sayapakusun. Chaychá Percypa sunqunpas qillqasqanwan kusisqa kanqa.

 Oscar Chávez Gonzales
Especialista de formación docente en educación intercultural bilingüe